Metsästys
Metsästys Suomessa
Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä.Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopanmaihin. Suomalainen metsästys on ollut harrastuksena helposti tavallisten kansalaisten ulottuvilla. Se tarjoaa herkullista riistaruokaa, virkistystä ja liikunnallisia hyötyjä. Myös metsästäjien luonnon hoitamiseksi tekemä työ on arvokas palvelus ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Metsästys on säilynyt yleisenä ja arvostettuna harrastusmuotona, jonka yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on korkea. Metsästäjät tekevät Suomessa paljon vapaaehtoistyötä yhteiskunnan hyväksi muun muassa suorittamalla riistalaskentoja sekä tarjoamalla viranomaisille
suurriistavirka-apua esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden tai vaaraa aiheuttavien hirvieläinten ja suurpetojen jäljestämiseksi, karkottamiseksi tai talteen korjaamiseksi.
Suomalainen eräperinne
Metsästyksellä ja kalastuksella – erätaloudella – on suuri merkitys Suomen historiassa, sillä maamme lienee aikoinaan asutettu erätalouden tarjoaman hyvinvoinnin takia. Erällä käytiin ravinnon ja turkisten haussa. Karu, puhdas luonto ja laajat erämaat tarjosivat toimeentulon
perustan. Vaikka suomalainen eränkäynti onkin muuttunut vuosien saatossa enemmän harrastuksenomaiseen suuntaan, on metsästyksellä edelleen tärkeä merkitys sitä harrastaville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle.
Metsästyksen vastuullisuus
Vastuullisuus tarkoittaa metsästäjän vastuuta eläimistä jaympäristöstä. Vastuullisesti toimiessaan metsästäjä noudattaa lakeja jasäännöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä.
Saaliin kunnioitus ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa vastuullisuutta. Vastuullinen metsästäjä mitoittaa saalismääränsä sen hetkisiin riistakantoihin ja noudattaa asetettuja saaliskiintiöitä tai
suosituksia.
Metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa riippuu siitä, miten yli Suomen 300 000 metsästäjää toimii harrastuksessaan. Oikein tehdyillä valinnoilla metsästys säilyy hyväksyttynä osana suomalaista yhteiskuntaa.